maanantai 30. kesäkuuta 2014

Just dingel about it!

Mitä olen oppinut täällä? Noh, varmaan selkeimpänä puhumaan suht sujuvaa englantia ja ymmärtämään eri aksentteja, ilman sitä alun takeltelua. Oppinut luottamaan omaan selviytymiskykyyn ja olemaan myös yksin. Oppinut matkustamaan täällä vaikka sun millä busseilla, junilla ja lentokoneella, pyörästä nyt puhumattakaan. Olen oppinut, miltä näyttävät eri dinosaurukset, kuinka menee Spidermanin tunnari englanniksi, millaisena host-pojat haluavat paahtoleipänsä (pullatoast ja burned toast, kyllä, burned toast) ja miten kilpapyörää ajetaan. Ihan kantapään kautta.

Tässä apeana kun en päässyt karusellin kyytiin...
Oon nähnyt englantilaista elämäntyyliä, oppinut tätä kulttuuria ja sen eroja, kironnut englannin koulusysteemiä ja puhjenneita pyöränrenkaita sekä ihmetellyt kettua keskellä asuinaluetta, tavannut bristolilaisen koomikon satamassa, tavannut monia huippuja ihmisiä, joista toivottavasti mahdollisimman moni jää elämään pyörimään edes jollain tavalla tulevaisuudessakin.

Laatuaikaa <3 XD

Olen kiertänyt turistipaikkoja ehtimisen ja mielenkiinnon mukaan, maistanut paikallisia sapuskoita, tanssinut aamuun asti, reissannut minkä ehdin (ja minkä lompsa sallii), ikävöinyt Suomen maisemia, sen järviä ja rakkaitani siellä, koettanut saada holhokit jotenkin kuriin, katsonut kyllästymiseen asti sadetta ikkunasta, ja saanut sotahaavoja pyöräilystä.

Ja sanavarastoon on tullut täydennystä! Nyt tiedän mm. seuraavat randomsanat englanniksi:
  •  Pitkän matkan bussi (= coach) ja kuulema moderni sellainen. Tää nyt tuli esille monesti kun tulin tänne. Olin kyllä selvillä, että kyseessä on bussi, mutta että millainen.
  • Pikkukivi/leipäkivi (= pebble stone). Luin Paul Coelhoa englanniksi. Oli siel muitakin vieraita sanoja, mutta jostain syystä tää vain jäi mieleen. 
  •  Oka (= thorn). Koska pyöräkärryn renkaat+piikit on voittamaton kombo.
  •  Piennar (= hard shoulder). Huristelua, tuli vain vastaan.
  •  Otsatukka (= fringe). Kesätukkaa leikatessa! 
  •  Laasti (= plaster). Meillä on kylpyhuone ollut remontissa jo jonkun aikaa. Viikonloppuna valmista!!! Ja hyvä suihku! Nuo työmiehet juo varmaan tuolla enemmän kahvia kuin tekee hommia :D
  • Patja (= mattress). Meillä oli 11 ihmistä talossa menneenä viikonloppuna. Siksi.

Au paireilusta tuntuu liikkuvan toisinaan enemmän kauhutarinoita kuin hyviä tarinoita. Nyt kun oon kokenut tätä itse ja kuullut muiden kokemuksista, voin sanoa, että valtaosa au paireista on supertyytyväisiä kokemaansa, eikä vaihtais menneitä kuukausia/vuosia mihinkään. Koska kyllähän tää nyt on ihan pirun kasvattavaa. 

Jos vaan elämäntilanne sallii, ja rohkeus ja oma mielenkiinto vähänkään riittää, niin antaisin kyllä yhden neuvon: menoksi!

tiistai 24. kesäkuuta 2014

Roomalaisesti

Pyöräiltiin Valtterin kanssa vielä edellisenä maanantaina puoliltapäivin Bathiin, pyörällä noin 12 mailia suuntaansa. Täällä on ollut jo yli viikon ihan epäenglantilaiset säät, ei yhtään sadepisaraa ?!

Bath on 80 000 asukkaan mäkinen kaupunki tässä aika Bristolin tuntumassa. Se on tunnettu kuumista lähteistään, joiden ympärille on rakennettu kylpylöitä. Kylpyvesi on siis luonnostaan lämmintä ja aika mineraalipitoista. Ja huhujen mukaan hyvää hoitoa moniin vaivoihin. Ja siinä oli aika helppo kellua. Porukka vaan suurimmaksi osaksi lilluikin siellä, en nähny ketään uimassa tosissaan rinkiä tms. :D

Päätettiin käydä 2-vuotispäivän kunniaksi yhdessä noista ja valittiin kohteeksi Bathin Thermae Spa. Joka siis ei ollut roomalaisaikaisen näköinen (harmi sinällään), vaan ihan moderni kylpylä höyrysaunoineen ja automaattisuihkuineen. Ja oli kieltämättä aika rentouttava paikka! En ollut ikinä ennen käynyt kylpylässä, joka olis tarkoitettu vain ja ainoastaan rentoutumiseen, jossa heitetään tohvelit jalkaan ja vaan vaihdellaan allasta kylpytakki päällä. Tosin meillä ei kyllä ollut kylpytakkeja eikä tossuja. Eri kerroksissa oli omat juttunsa, muun muassa ihan katolla, ulkona, oli miun lemppariallas, josta näki kaupunkia. Varmaan joka katolla napotti lokki. Kolmannesta kerroksesta löytyi myös huone, jossa oli neljä pyöreää höyrysaunahuonetta, joissa oli jokaisessa eri tuoksu. Ja sit ihan perusaltaita mineraalivedellä ja sellaisilla kellumispötkylöillä varustettuina. Ps. eka saunakerta puoleentoista kuukauteen!

Bath oli muutenkin kaupunkina sellainen persoonallinen. Vanhoja rakennuksia ja mäkistä maastoa. Ja hyvää tsufeeta. Ainiin, ja melkein jäätiinkin sinne, kun ei meinattu löytää takaisin pyöräilypolulle illemmalla. Oli aika voittamaton fiilis, kun lopulta oltiin pyöräilty melkein kaupungin ympäri ja sitten se mokoma viimein näkyy! Tulipahan nähtyä Bathia vähän laajemminkin kuin vaan keskusta-alueelta. Tosin kuvia ei enää sieltä enää innostanut ottaa kun verenpaine alkoi olla hiukka koholla. :D


Costassa, nom nom.
Teinejä peilissä. Mutta kun piti sieltä joku kuva saada!!!
Kotimatkalla.
Mutta tässä part. 2 jatketusta viikonlopusta. Pojat on ottanut miesseurastaan kaiken ilon irti. Mm. Hämähäkkimies -sukat on nyt huolellisesti vertailtu.

Oon lupautunut tänään pyörittelemään hula-rengasta koulun jälkeen. Piti vaan saada mainita.
(Ja hyvää matkaa iskälle Amerikan suunnille!!!!!!)

torstai 19. kesäkuuta 2014

Englantilaisesti

Miul on ollut oikein tapahtumarikas viikko takana. Ja lasken edellä mainitun kiireisen viikon alkaneen viime perjantaista, jolloin poikaystäväni saapui Bristoliin matkustettuaan sitä ennen tuon rapsakkaat pari päivää, minkä se ottaa päästä tänne Joensuusta. (Silti, Pohjois-Karjala<3.)

Olin vapaalla jalalla perjantaista maanantaihin, joten meidän piti pämpätä suurimmat reissut ym. kokemukset noihin neljään päivään ja tuntuu kyllä ihan hyvin onnistuneen! Heti perjantaina käytiin pika-Bristol-kierroksella. Ei muuta. Mutta lauantaina suuntasin aamupäivällä kampaajalle, käytiin pikaisesti tutkimassa kyläfestivaaleja ja hypättiin bussin kautta junaan kohti Dursleyta ja ihania suomityttöjä.

Asemalla! Mä ja laukut. Ja kesätukka.
Ainut asia, mitä tiesimme Dursleysta mennessämme sinne oli, että tiedossa oli aupparikamuni host-perheen järjestämä "kokemus", jonne hän oli siis saanut kutsua myös muutaman kaverin. (Oli muuten ihan superlämmin päivä, läääääääääääh. Bussissa oli nautinnollista.) Heitettiin suurimmat tavarat ystävän luokse ja suunnattiin ensimmäiseksi koulufestivaaleille, mitkä täällä näyttää olevan aika yleisiä. Siellä oli siis porukkaa ihan vauvasta vaariin, elävää musiikkia, kiipeilyseinää ja paikallisia siidereitä ja oluita. Ei siis mitkään tavalliset koulujuhlat, vaan tällaiset astetta vauhdikkaammat, olematta kuitenkaan mitkään örvellysbileet. Sellaista mukavaa yhdessäoloa. Yhdeksän aikaan hypättiin kaverin host-äidin autoon, ajeltiin jonnekin suuntaan ja löydettiin itsemme maatilan reunalta. Host-äiti osti meille liput ja sanoi, että tulee hakemaan puolen yön aikoihin, menkää sisälle ja pitäkää hauskaa. Siinä selvisi, että alueen sisällä oli peribrittiläiset latotanssit alkamassa! Tarjolla oli paikallisia juustoja,viinejä ja leipää ynnä muuta pientä syötävää ennen itse tanssien alkua. Mutta itse tanssit. Ihan huikea kokemus. Tuolla olisi ollut mahdotonta olla vakavana pyöriessä tähtimuodostelmassa kaikkien muiden mukana.

Kiipijöitä
Latotanssit!
Puolilta öin saatiin kyyti takaisin Dursley'hin, jossa suunnattiin katsomaan Englanti-Italia matsin viime minuutteja. Yhtä fanaattisia kuin suomalaiset jääkiekkopelissä. Mutta ehkä vähän agressiivisempia vastustajia kohtaan, koko matsi oli ihan kuin olisi Suomi-Ruotsi jäkisottelu menossa pahimmillaan, noin vertauksena. Ilta jatkui vielä Dursleyn ainoalla tanssiclubilla aamuviiteen asti suomalais-italialaisessa seurassa. Olin ihan tosissani muuten lähdössä telttailemaan tuona viikonloppuna, mutta juhannuscamping onkin luvassa vasta tänä lauantaina! Haha.

Sunnuntaina käytiin vielä Bristol- ja shoppailukierroksella ja maanantaina Bathissa. (Mutta siitä lisää seuraavassa postauksessa!) Tiistaista perjantaihin oonkin tässä ollut ihan normaalisti hoitamassa arkihommiani, joten Valtteri lähti aamusta kiertämään kaupungin graffiteja. Erityisesti Banksyn kuuluisimpia. Host-iskä on onnesta soikeana, kun on kerrankin saanut jonkun, jolle näyttää dokumentit, kertoa historiaa ja ruksia graffitien paikkoja kartasta!

PS. Blogin kuvat ovat aina suht anonyymejä muita tapahtumiin osallistuneita kohtaan, joten muita kuin meikäläisen naamaa harvoin täällä näkee. Ehkä tää onkin varoitus, eikä pieni sanoma. :D

torstai 12. kesäkuuta 2014

Piikikäs aurinkopäivä

Oon höyrynnyt tän päivän ihan tukka putkella, pää kolmantena jalkana ja mitä näitä nyt on. Aamulla olin aloittelemassa perinteistä 45 minuutin koulumatkarundiani pienen aamuisen tahtojen taistelun jälkeen, kun puolessa välissä matkaa kuulin ihme väpätystä trailerin suunnalta. Toisen muksun napottaessa kyydissä tein pikastopin tienvarteen ja aloin etsimään kyseisen äänen lähdettä. Katoin, että joku pikkuminioksahan se siellä, ei oo kun napata pois! Mikä siis oli virhearviointi. Siinä pienessä, mutta pippurisessa minioksassa oli ehkä kovimmat piikit ikinä, ja rengas oli tyhjä samantien. Ei oo meidän enkkupoppoolle jaettu kottikärryillä tuuria näiden renkaiden suhteen; host-äidin auton rengas sanoi kans itsensä irti eilen.

First world problems! Mutta kun se systeemi painaa taluttaa takaisin käytännössä pelkkää ylämäkeä, rengas lörpöttäen, kärry kallellaan ja pikkumies kyydissä. Aamu. Matkat. Matkustamiset.

(Saatan olla myös vähän sarkastinen tänään. Ei mun maailma oikeesti kaatunut. Kallellaan oli ehkä hieman. Halusin vain dramatisoida vähän arkeani.)


<3
Jäätiin vielä isomman holhokin koulun jälkeen kolmeksi tunniksi leikkipuistoon hötkyämään, minkä jälkeen suoraa päätä syömään ja boxfit-tunnille. ("Onks täs nyt kyseessä, et valitaan joku, otetaan se kiinni ja sullotaan laatikkoon." -Sakke) Oli kyllä kaikesta huolimatta oiiiiiikein mukava ja aurinkoinen päivä, leikkipuistosta löytyi kiva doge ja pakastimessa oli Ben&Jerry'siä. Nom.

Karvakuono nimeltään Barney.
Mutta itse alkuperäiseen päivän postausideaan, ennen kuin siis innostuin hölisemään tän päivän vauhdin määrästä. Eilen tuli sellainen totaalinen havahtuminen jäljellä olevien viikonloppujen määrään (au pairit siis elää viikonloppuisin) ja niitä oli enää seitsemän (=7)!!!!! Aloitettiin siinä sitten eilen illalla must do- listan vääntäminen host-perheen kanssa. Tämänhetkinen "ainakin nämä"- kulttuurilistaus olkaa hyvät. Pidätän oikeuden muutoksiin ;)

Bath. Ja Dursley. Molemmat tänä viikonloppuna, koska saan tuliaisen Joensuusta käymään!
Vanhan kaupunginosan läpikotainen tutkiminen.
Clifton Suspension Bridge ja Clifton, koska turisti! Ja museot samasta syystä.
Katutaide.
Bristol Harbour Festival, musiikkia, taidetta, ruokaa!
Jalkapallomatsi paikallisessa.
Roadtrip Manchesteriin, luotamme K:n ajotaitoihin.
Musikaali Bristol Hippodromella.
Lontoo, viimeinen pysäkki ennen kotiinpaluuta.

Huomenna viikon viimeinen "työ"päivä. Ajattelin ilmoittaa meneväni ihan villiksi ja astuvani kampaajalle. Tasaan ehkä jopa latvoja.

sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

#biking

Kun lähdin Britteihin kuukausi (tasan kuukaus ja yks päivä!) sitten, olin just saanut semmosen kunnon kuntoiluvimman päälle. Ja ajattelin, et täällä saattaa hyvinkin edellä mainittu päästä lässähtämään. Joskus vaan on aivot ihan totaalisen jumissa, ja on pakko päästä tuulettumaan. Varsinkin perjantaina jumitin 24 h putkeen jossain ajatusten välitilassa, ihan ihme fiilis. Eka "eitarvitehämitäänpäivä" kuukauteen, pysähdyin varmaan mietiskelemään kaikennäköistä ja olin sen takia vähän poissaoleva. Mut tilanne oli ohi heti seuraavana aamuna, haha. Kaippa noita on kaikilla.

Täällä Bristolissa on tosiaan aika rapsakat pyöräilypolut vaikka sun minne suuntaan! Kaiken lisäksi naapuri sattuu olemaan personal trainer, sain kilpapyörän kesäksi lainaan ja host-äiti on myöskin kova urheilemaan. Oon ihan ikionnellinen, et on arkenakin jotain mitä odottaa ja mihin purkaa stressiä, sillon kun sitä sattuu olemaan.  Ja toki hyvät liikuntamahdollisuudet itsessäänkin hymyilyttää. Muun muassa eilen kokeilin eilen aamulla yhdeksän (9) aikaan aamusta BootCampia. Ruumiini tuntui jatkavan uniaan ainakin ekat 20 minuuttia. Eipä nukkunut tuon jälkeen. Yläselkä on tuhannen jumissa, koska laiska venyttelijä. Mutta eiköhän tonne uudestaankin eksytä, jos saan herätä luonnollisesti ilman herätyskelloa. :D

Pomphrey Hill!
Tsygällä Bristolissa aamupäiväkahvilla!
Jossakin pellolla matkalla Bathiin.
Eilinen päivä jatkui lounaalla ystäväisten kanssa Zaza's Bazaarissa, raflassa, josta löytyy noutopöydät eri maiden keittiöihin + törkeä jälkkäripöytä. Ihme, ettei kukaan poksahtanut. Viihdyttiin iltaan asti puistossa, ajelemassa, etsimässä pyörään lukkoa ja millon missäkin juttelemassa ja ihan vaan ollessa. Ja suunnittelemassa kaikennäköistä ohjelmaa tulevia viikkoja varten. Nyt voin todeta, et täällä on ystäviä, joihin tulee pidettyä yhteyttä tulevaisuudessakin. (<3) Näiden tyyppien seurassa on hyvä olla.

Jälkkäripöytä oli ihan okei 
Maisemia Castle Parkilta
Arki jatkuu ihan samaan malliin, kuin aina ennenkin - kouluun, pois, ruokaa, sea ghost -leikkiä, höntsäilyä, nukkumaan. On se arki täälläkin, ei kaikki oo tai voikaan olla jatkuvasti kivaa ja mahtavaa jne, mutta tollaset hetket, kuin eilen, saa vaan päivät tuntumaan aina pidemmäksikin aikaa juuri tuolta kivalta ja mahtavalta. 

perjantai 6. kesäkuuta 2014

“Never ignore coincidence. Unless, of course, you’re busy. In which case, always ignore coincidence.”

Olin viime perjantaiaamuna aikaisin liikkeellä take away-kahvini kanssa Bristolin Temple Meads-asemalla. Perillä kohteessa odotti kaksi  aupparikamua sekä Doctor Who -experience! Jeee! Kierros siis koostui Tardisilla lentelystä ja maailman pelastuksesta Matt Smithin näyttelemän tohtorin johdolla + aiheeseen liittyvästä näyttelystä. Näyttely oli kyllä kieltämättä kiehtova alkuperäisine asuineen ja lavasteineen. Interaktiiviseen osaan taas täytyy varustautua tietynlaisella asenteella, sarjaa katsoneet tietää!

Voin sanoa rehellisesti hymyilleeni koko interaktiivisen osan ajan (ja tais olla sama lapsi karkkikaupassa -fiilis eräällä toisellakin fan girlillä), vaikka se ei ollukkaan miun makuun pituudella pilattu. Ainakin pelastettiin universumi ihan kiitettävästi! Tardista tosin ohjattiin vähemmän kiitettävästi. Hahha.

Lopusta löytyi näyttely aiheeseen liittyen! Nää on kamalia.
Loppuperjantai vietettiin DW-experiencen jälkeen shoppailun ja yleisen hyörimisen ja kahvilassa häröilyn merkeissä. Kamut oli ehtinyt sopia sohvasurffauksesta, joten mie suuntasin hostelliin yöksi. Nukuin ehkä 5 tuntia, koska a) mahtiseura huoneessa b) drinkille feat. mahtiseura c) yks mahtiseurasta kuorsasi ihan...antaumuksella. Note to myself: ens kerralla korvatulpat !

Suosittelen!
Lauantaiaamuna töhötettiin joensuulaisystäväisen kanssa pari tuntia aamukahvilla Mäkkärissä saksalaisaupparin lähdettyä jonkinnäköiselle maaseutukierrokselle. Rrrraaakastan pitkiä keskusteluja. Cardiffista palasin iltapäivällä takaisin Bristoliin ja au pair -tapaamiseen. (Joka siis alkoi jo yhden maissa, itsehän ilmestyin paikalle kolmelta, koska epähuomiossa luettu kutsu) Seura oli sieläkin mitä mahtavinta. Muistelen koko viikonloppua isolla sydämellä!

Matkaseura.<3


Cardiffin reissu oli kokemuksena huippu, mutta itse kaupunki on suoraan sanottuna nähty päivässä. Tai ehkä ei vaan löydetty niitä mielenkiintoisimpia mestoja, kuka tietää! Niin ja löysin viimein sellasen pikkumatkalaukun (cabin luggage) paluumatkaa varten, sitten kun se joskus koittaa!

Huomenna suuntana keskusta ja lounastreffit Zazabazaarissa kolmen ihanan leidin kanssa!

Ps. Mummille jättikiitos kirjeestä<3 t. tippa linssissä