Otsikkoon palaten, kävimme viime viikolla vielä yhteisellä reissulla kämppisten (<3) kanssa Belfastissa, Pohjois-Irlannin pääkaupungissa. Belfast oli todella kiehtova kohde historiansa takia - siellä on ollut kaikenlaista vastakkainasettelua britti- ja irlantilaismielisten kesken 1960-luvulta aina vuosisadan loppuun asti. Vielä tänäkin päivänä siellä on alue, jolla tapahtuu satunnaista välienselvittelyä. Semmoinen alue, minne ei turistina mitä luultavammin kannattanut lähteä heilumaan. Wikipediasta löytyy mielenkiintoista asiaa tästä otsikolla Pohjois-Irlannin levottomuudet.
Yövyimme Lagan Backpackers -hostellissa, jota pyörittivät pari nuorta yrittäjää. Siellä oli huhujen mukaan joka ilta jonkinnäköiset kekkerit, eikä meidän vierailupäivä ollut poikkeus. Mutta oikein hauskaa porukkaa, beerbongia ja loistavat kartanpiirtämisskillsit! Plussana englantilainen aamiainen, joka kuului hintaan. Mums slurps.
Toinen päivä olikin THE turismipäivä, kun lähdimme Paddy Wagonin mukana kohti Game of Thronesista tuttua Dark Hedges -metsää...
... pohjoisrannikkoa ...
... ja Giant's Causewayta. Kansantarun mukaan nuo kivimuodostelmat ovat syntyneet, kun jätit rakensivat niistä itselleen reitin Skotlannin puolelle. Todellisuudessa ne ovat syntyneet vulkaanisen aktiivisuuden seurauksena. Meille sattui oikein aurinkoinen päivä ultimaattisia turistikuvia ja iloista mielentilaa ajatellen. Muiden matkaajien taktisessa kuvasta rajaamisessa olikin sitten tekemistä.
Muuten täällä päivät ovat koostuneet pitkälti yleisestä hengailusta (nyt alkaa olla jo liikaa vapaa-aikaa minun makuuni!), opiskelusta ja kuntosalista. Monet ovat sulkeutuneet joko kirjastoon tai koteihinsa raapustelemaan viimeisiä palautettavia tehtäviä. Siltikin viikkoon mahtuivat myös yhdet synttärijuhlat ja oikein söpö pieni lähipubi, jonka harmiksemme kävimme kokeilemassa vasta eilen. Tulevana lauantaina käymme heittämässä ensimmäisen tenttisuorituksemme kello neljä iltapäivällä.
Ensi viikolla vietämme viimeistä Stables- sekä ravintolailtaa ystävien kesken. Tulen olemaan surullinen yhden huikean aikakauden päättymisestä, mutta samaan aikaan innoissani kaikesta tulevasta. Ja kiitollinen, totta kai.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti